Kenelle konttoreita rakennetaan?

Etusivu,Kirjoituksia

Megatrendinä on toimistotilan kysynnän väheneminen muun muassa etätyön lisääntymisen takia. Samaan aikaan kaupunki kuitenkin haluaa rakentaa lisää pääkonttoreita keskustaan. Helsingin kaupungin mukaan toimistotilan käyttöaste oli vain noin 85 prosenttia koko Helsingissä. Kenelle konttoreita rakennetaan?

Korona pakotti organisaatiot etätöihin. Etätyö edellyttää organisaatioilta sisäistä luottamusta. Korona tilanteessa työnantajien oli pakko luottaa työntekijöidensä lojaalisuuteen tehdä työnsä hyvin. Korona toikin näkyviksi ettei etätyö ole organisaatioille ongelma vaan pääsääntöisesti kaikki sujui. Uskaltaisin myös veikata tuottavuudenkin parantuneen monilla työpaikoilla.

Työnantaja on perustellut osittaista paluuta työpaikoille yhteisöllisyydellä. Yhteisöllisyys työpaikoilla ei kuitenkaan synny sillä missä teemme töitä. Itse kokisin lähityöyhteisöni yhteistyön jopa parantuneen, kun työkavereihin tulee säännöllisesti pidettyä yhteyttä. Toimistolla meni usein päiviä ilman keskustelua kenenkään työkaverin kanssa. Konttori ei siis ole aito työväline yhteisöllisyyden kehittämiseen.

Vaikka firmat nyt kutsuvatkin työntekijöitä takaisin toimistoille koronan jälkeen, on kuitenkin suurimmalla osalla firmoista tarkoituksena jatkaa etätyötä. Näyttäisi vahvasti siltä, että etätyön määrä pysyy huomattavasti korkeammalle tasolla kuin ennen koronaa. Vastaavasti myös työntekijät ovat alkaneet vaatia etätyö mahdollisuutta osaksi työsopimustaan.

Jatkossa työntekomallit ja -paikat tulevat vaihtelemaan. Toinen on toimistolla ja toinen kotona tai kesämökillä. Henkilöt myös siirtyvät joustavasti työntekopaikasta toiseen tilanteen mukaan.

Kaupungin yksi selitys on etteivät tyhjillään olevat tilat vastaa yritysten tarvetta. Vuoden 2019 lopussa pääkaupunkiseudulla oli rakenteilla noin 135 000 neliötä uutta toimistotilaa. Väittäisin, että nykyisessä tilanteessa kaikkia uusikaan tiloja ei saada täytettyä, vaan käyttöaste tulee laskemaan entisestään. On nähtävissä, että yritysten konttori tarpeet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien päässä esimerkiksi Keilaniemessä ja lentokentällä. Vanhoja tiloja olisi myös mahdollista saneerata. Tuntuu vain siltä, ettei tähän ole halua, koska aitoa tarvetta tiloille ei ole.

Samaan aikaan kaupunki jatkaa toimistohankkeiden eteenpäin viemistä. Esimerkiksi Hietalahdessa halutaan täyttää asukkaille rakas satama-allas. Kuvaavasti samalla alueella lukuisten suurten yritysten pääkonttori kiinteistöjen käyttötarkoitus on muuttunut etupäässä hotelleiksi. Sama kehitys  näyttää jatkunee tulevaisuudessakin.

Etätöiden lisääntymisellä on myös positiivisia vaikutuksia vihreään siirtymään. Etätöiden myötä liikennepäästöt ja -ruuhkat ovat vähentyneet. Keski-Euroopassa on jälleen suositeltu työpaikoille etätöiden lisäämistä energian säästämiseksi. Isojen konttorien lämmittäminen ei ole kannattavaa tilanteessa, jossa energian saatavuus on vaikeuksissa ja energian hinta korkealla. Kaikilla ei toki tulevaisuudessakaan ole mahdollista tehdä etätöitä.  Toimistotyön väheneminen näkyy valitettavsti myös Helsingin Seudun liikenteen ongelmina. Matkustajamäärät eivät ole palautuneet entiselle tasolle.

Helsingin tulee olla vireä kaupunki kaupunkilaisille, ei kaupunki täynnä tyhjiä konttoreita.

Taru Reinikainen

Punavuorelainen asukasaktiivi

Kolumni julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 1.9.2022.