Palkat maksuun Helsinki

Etusivu,Kirjoituksia

Kesän puheenaihe Stadissa on ollut Helsingin kaupungin palkanmaksu ongelmat. Kaupunkilaiset ovat
kuulleet lukuisia erilaisia selityksiä ongelmille, kuten korona ja työntekijöiden lakko. Yksinkertaisesti kyse on
täysin pieleen menneestä järjestelmähankinnasta, josta työntekijät olivat varoittaneet, mutta heitä ei ole
aidosti kuultu asiassa. Ongelmaa eivät ole aiheuttaneet yksittäiset palkanlaskijat, jotka tekevät ylitöitä aivan  mahdottomassa tilanteessa. Ongelman aiheuttaja on Sarastian järjestelmä.

Järkyttävintä on ollut, että pormestarimme on todennut ongelmien jatkuvan vielä tulevina kuukausinakin. Kaupunkilaisena minua hävettää. Palkanmaksu ajallaan on työnantajan ensisijainen perusvelvollisuus. Miten on mahdollista, ettei Suomen suurin työnantaja pysty selviytymään velvollisuuksistaan? 

Helsingin kaupungin ongelmat ovat tuoneet esiin yksittäisen työntekijän haavoittuvuuden, kun työnantaja rikkoo sopimusvelvoitteitaan kesken työsuhteen. Kaupunki on ainoastaan luvannut miettiä mahdollisia hyvityksiä työntekijöille, minkäänlaista konkreettista päätöstä asiasta ei ole tullut. Kaupunki on kertonut maksavansa viivästyskorot saataville. Viivästyskorkojen maksaminen perustuu lainsäädäntöön, eikä niiden maksamisessa ole minkäänlaista erityistä vastaantuloa työntekijöitä kohtaan. Viivästyskoroista kertyvä summa on minimaalinen työntekijälle syntyvään haittaan ja henkiseen stressiin nähden.

Helsingin kaupungin tilanne on julkituonut suomalaisen järjestelmän epäkohdat. Työnantaja voi käytännössä jättää palkat maksamatta kuukausitolkulla ja työntekijällä on oikeus ainoastaan
viivästyskorkoon. Vahingonkorvauksia voi kaupungilta hakea, mutta silloinkin näyttötaakka on työntekijän harteilla. Palkkaturva ei auta, koska kyse ei ole työnantajan maksuhaluttomuudesta eikä maksukyvyttömyydestä. Maksamattomat palkat eivät myöskään oikeuta automaattisesti työsuhteen päättämiseen. Saamattomat  palkat voivat, jossain vaiheessa oikeuttaa sopimussuhteen purkamiseen. Työttömyysturvalain lähtökohtana kuitenkin on, ettei henkilö saa aiheuttaa omaa työttömyyttään. Helsingin kaupungin tapauksessa olisi varsin
todennäköistä, että työntekijän todettaisiin aiheuttaneen työttömyytensä ja työttömyyspäivärahan hakijalle asetettaisiin karenssi työttömyysturvaan.

Työsuhteen päättyessä palkkojen myöhästyessä työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan enintään
kuudelta päivältä. Vastaavaa oikeutta ei työntekijällä ole työsuhteen voimassa ollessa. Helsingin kaupungin
tilanteen perusteella on vähintääkin perusteltua vaatia työsopimuslakiin muutoksia ja työntekijän aseman parantamista. Ilman selkeitä sanktioita ei työnantajalla näytä olevan kiire ongelmien korjaamiseen.

Kun yksittäiset kaupunkilaiset ovat kärvistelleet rahattomuudessa, on kaupungin toimenpiteet asian
ratkaisemiseksi olleet täysin riittämättömät. Uskon, että rahalla olisi saatavissa osaavia palkanlaskijoita
tilapäiseksi avuksi. On tullut selväksi, etteivät viivästyskorot ole riittävä pelote asian pikaiseen kuntoon laittamiseksi. Helsingin kaupungin toiminta on törkeää työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Taru Reinikainen

Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 11.8.2022.