Turvauhkiin varautuminen

Etusivu,Kirjoituksia

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime aikoina eikä vakavien turvauhkien toteutumisen mahdollisuutta voida Suomessakaan poissulkea. Rikolliseen toimintaan ja terrorismiin liittyvä vaara vaatii osin aiemmasta poikkeavaa varautumista. Turvauhkiin varautumiseksi hallitus on esittänyt vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja turvallisuusselvityslain muuttamista. Uusi lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi myös kemianteollisuuden työntekijöihin. Turvauhalla tarkoitetaan uhkaa sellaisesta laissa rangaistavaksi säädetystä toiminnasta, josta voi seurata välitön tai välillinen kemikaali- tai räjähdeturvallisuuden tai yleisen turvallisuden vaarantaminen.

Voimassa olevassa sääntelyssä lähtökohtana on kemikaaliturvallisuuden parantaminen estämällä tahattomia onnettomuuksia. Onnettomuuksien estämiseksi säädetyt toimenpiteet tukevat myös turvauhkiin varautumista. Nämä eivät kuitenkaan yksin ole riittäviä. Tahattomasta onnettomuudesta ja tahallisesta teosta aiheutuvat seuraukset, kuten henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot, voivat olla samanlaisia, vaikka tarpeellisten varautumistoimien osalta on eroavaisuutta. Onnettomuusvaaroihin varautuminen ei tästä syystä yksin riittävässä määrin suojaa kemikaalikohteita tahallisilta teoilta.

Uudessa lainsäädännössä säädettäisiin turvauhkiin varautumisen ja turvallisuusjärjestelyjen yleiset perusteet kaikkia toiminnanharjoittajia velvoittavasti. Uusiin velvoitteisiin liittyy muun muassa riskien kartoittaminen, varautumisen suunnittelu, tekniset ja rakenteelliset toimet, kemikaalikohteiden oman henkilös- tön luotettavuuden arviointi sekä johtamisjärjestelmä.

Yhteiskunnan digitalisoituminen on osin helpottanut ja nopeuttanut tiedonsiirtoa ja toimintatapoja. Samalla turvauhkakriittistä tietoa on helpommin saavutettavissa. Kemikaaliturvallisuuslakiin lisättäisiin uutena velvoitteena kaikille toiminnanharjoittajille tieto- ja automaatiojärjestelmien suojaamista koskeva säännös.

Henkilökunnan näkökulmasta merkittävin muutos olisi lainsäädäntöön ehdotettu lisäys työnantajan mahdollisuudesta teettää perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys turvauhkakriittisissä tehtävissä työskentelevistä henkilöistä. Mahdollisuus koskisi ainoastaan tietyin edellytyksin henkilöitä, jotka työskentelevät EU direktiivin (2012/18/EU) mukaisissa tuotantolaitoksissa tieto-, ohjaus- tai valvontajärjestelmän pääkäyttäjänä ja joilla on mahdollisuus vahingoittaa kriittisten järjestelmien toimivuutta tai henkilö joka käsittelee räjähteiksi luokiteltuja aineita tai näiden ominaisuuksia vastaavia vaarallisia jätteitä tai henkilö joka käsittelee tiettyjä EU asetuksissa (EU2019/1148) mukaisia kemikaaleja.

Edellytyksenä henkilöturvallisuusselvityksen teettämiselle olisi, että hakija on rajoittanut teknisin ja muin toimenpitein pääsyä suojattaviin tietoihin sekä huolehtinut toimitilojen ja tietojärjestelmien suojaamisesta ja ryhtynyt muihin asianmukaisiin toimenpiteisiin tietoturvallisuuden sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen toteuttamiseksi.

Uusi ehdotettu lainsäädäntö ei edellytä merkittäviä toimenpiteitä yrityksiltä, Mikäli riskejä turvauhkien toteutumisesta ei yksittäisen kohteen osalta lainkaan ole.Kaikissa kohteissa tulisi kuitenkin tehdä vähintään arvio siitä, millaisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä uuden sääntelyn perusteella.

Ammattiliitto Pro seuraa lainsäädäntöprosessia.

Taru Reinikainen

Sopimusalavastaava

Ammattiliitto Pro

Kolumni on julkaistu alun perin Kilpilahden toimihenkilöiden Näkölasi 2/2022 lehdessä.